Kesäkuu on saapunut, mutta itse kesää odotellaan. Toissa yönä lämpötila kävi pakkasen puolella ja luntakin satoi ihan vähän, tosin se suli nopeaan pois.
Silti kesän kukkia nousee kukkapenkeistä ja puut ovat saaneet kauniit vihreät lehdet. Rakastan kevättä ja kesää, mutta välillä sitä tuntuu siltä, että tämä kauneus menee niin nopeasti ohitsemme ettei kerkeä tarpeeksi nauttimaan siitä.
Kesäkuun alku on meillä pientä juhlaa. Eilen meillä oli hääpäivä, vuosia tuli jo mahdottoman paljon! Ensi vuonna on sitten pyöreiden vuosien vuosi.
Parit muutkin juhlat on kesäkuun alussa, kolmen päivän päästä mieheni syntymäpäivät ja siitä parin päivän päästä minulla syntymäpäivät.
Ja kun synttäreistä selvitään, onkin jälleen vuoden Silmukka-lanit 24h. Niitä kokoonnutaan jälleen tähän minun luo istumaan. Ja käsitöitä tekemään....
Kun yön jaksan valvoa lanitellen, on aamulla lomalle lähtö.....jeeeeee. Viikon loma edessä ja kotiseudulla vielä. Loma viikon lopuksi vielä kesäteatteria. Ja mihinkäs muualle kuin Heinolaan!!!!
Loppu kuu töitä......ja vähän heinäkuutakin ja sitten taas lomalle lops...Tässä kohtaa toivon että pääsisimme muuttamaan...
Tällä hetkellä meillä on menossa sellainen vaihe että tarjouksemme on hyväksytty ja odotamme kuntotarkastusta siihen taloon. Katsotaan mitä edessämme on.
Töissä meillä ei vielä ole hiljentynyt. Lapsia on vielä paljon hoidossa. Tuossa kuukausi sitten kyselin lapsilta mitä he haluaisivat kasvattaa kesällä.
Sieltähän tuli porkkanaa, ruohosipulia..jne. Parilta lapselta tuli karkkipuu. Karkkipuun me laitoimme saman tien kasvamaan.
Laitoimme kukkaruukkuun multaa lasten kanssa ja sitten suklaata ja karkkeja mullan päälle. Ja kyllä, näin aikuisen näkö kulmasta ihanaa syötävää karkkia laitettiin purkkiin, vaikka ne olisivatkin olleet ihanaa herkkua arkipäivään!
Karkkien päälle lapset vielä laittoivat multaa ja sitten aloimme odottamaan karkkipuun kasvua. Itse kun olin iltavuorossa, autoin vähän karkkipuun kasvua. laitoin mullan syöveriin herneen.
Ja voi sitä iloa kun karkkipuu alkoi tekemään vihreää.
On ihana seurata lapsia, joiden mielikuvitus on osa todellisuutta.
Yhdessä kasvatettiin karkkipuuta. Taas vähän edistäen projektia, tein eräänä iltana tässä kotona oksaan silkkipaperista kukkia ja tein karkki "terttuja" kukkien alle. Karkiksi ostin kettukarkkeja.
Ja jos joku epäilee, että lapset ihmettelisi näitä kaikkia yhtälöitä, niin olette väärässä.
Lapsen iloa on ihana katsoa. Ja onneksi itse osaa heittäytyä lapselliseksi ja uskoa siihen että lapsellisuus on hyvä työkalu.
On ihan luonnollista että herneenversosta, kasvaa kuivunut oksa, jossa lilat silkkikukat kukkivat ja paperiin kiedotut karkit kasvavat terttuna.
Nyt jäätiin odottamaan toista satoa......mitä sieltä puusta kasvaakaan seuraavaksi.
Ensi viikolla laitetaan lasten kanssa sitten ihan porkkanaa yms kasvamaan, meidän "kasvimaalle"!
