Juhannus viikko käsillä. Itselläni on tämä viikko lomaa.
Viikonloppu ei nyt ihan putkeen mennyt.
Minähän olen ollut siellä teltassa toukokuun lopusta asti nukkumassa. Mielenkiintoista on ollut......sää ei nyt ihan ole suosinut telttailua. Aamu lämpötilat ovat olleet +3 - +12 asteen välillä. Kylmä ei ole ollut kun nukkuu! Kylmyys on tuntunut silloin kun nousee peiton alta!
No, mutta tähän tarinaani.... lauantain ja sunnuntai välisenä yö oli käsillä. Kello oli tulossa 24.......muutama minuutti vailla oli kello, kun nuorin pojista tuli teltan ulkopuolille huutelemaan;" Äiti iskä ei pysty hengittämään." Juuri nukahtaneena, sängystä nousu oli kyllä ennätyksellisen nopea. Parissa minuutissa olin sisällä ja tutkailemassa mikä on tilanne.
Tilanne ei todellakaan ollut hyvä! Siltä "istumilta" soitin ambulanssin. Ambulanssi lähti kiireellisenä tulemaan.
Se aika, kun odotellaan ambulanssia on oikeasti "helvetillisen" pitkä.
Piti vain hokea miehelleni, että; "Sinä keskityt vaan hengittämään nyt! Älä mieti muuta. Keskity hengittämään!" Ja; " keskity hengittämään. Et sinä kuole auttajat on tulossa!" Tuon sanottuani, mietin kyllä jo, että kohta taidan joutua elvyttämään! Mielessä jo tein esivalmistelut kaikkeen tilanteisiin, mutta samalla, pystyin säilyttämään rauhallisuuteni ja olemaan tukena siinnä, että mieheni hengittää niin ettei hän hätääntyisi.
Nämä tällaiset tilanteet ovat herättäjiä. Mikään ei ole varmaa, ei elämistä kannata heittää odottamiseen.......ei siis kannata odottaa oikeaa aikaa johonkin asiaan/tekemiseen, vaan toimia, kun "sydämessä" siltä tuntuu! Nauttia niistä päivistä mitkä meille on annettu. Helposti sanottu, mutta tuppaa aina itseltäkin unohtumaan!!!
Lopulta auttajat tulivat! Silloin tuntui;" HUH, nyt voi hengähtää, kun on pelit ja vehkeet paikalla! Toisaalta ne eivät auttaneet.......lisä happi ei tuonut helpotusta. Mutta silti tiesi että heillä on valmiudet pahimpaankin.
Eilen aamulla noin klo 9.00 tuli jo viesti mieheltäni, että on sydänosastolla valvonnassa. Tänään otettaan kokeita ja varjoainekuvaus, että päästäisiin selville mistä kaikki johtuu. Keuhkoissa oli nestettä joka esti normi hengittämisen. Mutta miksi sinne oli kertynyt nestettä selvitellään.
Oikein mukavaa alkanutta viikkoa sinulle. Ja jos lomasi on alkanut, nautihan lomastasi!
Ps. kuvan orkideat ovat minun kukkasia jotka innostuivat jälleen kerran kukkimaan. En kyllä muista milloin näin montaa kukkaa olisi kumpikaan ennen tehnyt!
Luukku nro 15.
Oli kyllä ihana yllätys, kun sähköpostiin tuli viesti liitosta, että liiton jäsenet voivat käydä ostamassa kukkakaupasta 25 € joulukukkasen.
Minä ostin ihan uuden tuttavuuden itselleni.
Kukka on Ardisia punainen.
Se on koristeellinen monivuotinen huonekasvi, jolla on tummanvihreät lehdet ja pitkään kestävät punaiset marjat.
Mikä tärkein on, se on helppohoitoinen.
Marjat eivät ole syötäviä.
Ensin tulevat valkoiset kukat, josta kehittyy punaiset, vahamaiset marjat.
Ne voivat kestää puolikin vuotta.
Oletko sinä törmännyt tähän kukkaan?
Useasti on tullut luettua auringonkukka pelloista mistä ihmiset saavat käy poimimassa ilmaiseksi / pientä summaa vastaan.
Eiliseen päivään asti en ollut nähnyt / käynnyt sellaisessa paikassa.
Mutta nyt olen....ja VAU mikä näkyy.
Rakastan auringonkukkia....se näky oli ihana. Vahinko kun en saanut sellaista kuvaa että siinnä näkyisi se koko ihanuus! Ja muutenkin, kun on tällainen lyhyenlainen, niin pitkien varsien takia kukkia oli tosi vaikea kuvata....
Eilen vierailin Kangasalan kesäteatterissa. Matka kesti tunnin täältä mökiltä. Vaan kyllä oli kaunista maisemaa! Väsynyt vahtikoira.
