keskiviikko 16. maaliskuuta 2016

Hoitotätien pääsiäisteatteria.....

Tänään oli meidän työpaikalla jälleen perintein pääsiäistapahtuma lapsille. Tänä vuonna se oli teatteri esitys. Teatteri esitys oli a´la hoitajat =D

Kuvia en pahemmin kerennyt ottaa...sillä minä "näpertelijä" olin esityksessä noitatyttö Rähinä.


Läheisen päiväkodin pienet tulivat myös katsomaan esitystä.


Tässä teille se tarina minkä pohjalta esiinnyimme...

Noitatyttö, joka tahtoi tanssia

Olipa kerran noitatyttö nimeltään Rähinä, joka haaveili tulevansa yhtä hyväksi tanssijaksi kuin usvaneito.
Usvaneito saapui iltaisin tanssimaan pellolle ja läheisen suon laidalle.
Noitatyttö istui kivelle ja ihaili sen soljuvaa tanssia. Usvaneidon kauniit kiiltävät hiukset aaltoilivat tanssin tahdissa ja pitkä hulmuava mekko välkehti auringonsäteistä.
Eräänä iltana, kun noitatyttö oli jälleen ihailemassa kivellään usvaneidon tanssia, rohkaisi hän mielensä.
Hän asteli usvaneidon luokse ja pyysi lupaa päästä mukaan tanssiin.
Usvaneito toivottivat Rähinän tervetulleeksi.

Hän ottivat kiinni Rähinän kädestä ja aloittivat tanssin. Mutta tanssi ei kestänyt kauan.
Usvaneito valitti, että Rähinä puristi hänen kättään liikaa ja noidan pörröinen tukkakin hulmuili usvaneidon silmille.
Niinpä hän pyysi Rähinää menemään kotiinsa harjoittelemaan.

Rähinä harjoitteli ahkerasti koko seuraavan päivän.
Illalla Rähinä saapui uudestaan kivelle odottamaan usvaneitoa. Pian usvaneito saapui ja Rähinä riensi hänen luokseen.
Rähinä kertoi, kuinka hän oli harjoitellut koko päivän kädestä kiinni pitämistä ja tukkakin oli nyt solmittu "kauniisti rusetille".

Usvaneito otti Rähinää kädestä ja niin he aloittivat tanssin. Rähinä tanssi onnellisena, mutta tanssi ei taaskaan kestänyt kauaa. Usvaneito valitti nyt Rähinän hätäilystä.
Tanssista ei tullut mitään, ja niin usvaneito komensi  Rähinän kotiinsa harjoittelemaan rauhallisuutta.
Koko seuraavan päivän Rähinä harjoitteli rauhallista tanssia.

Illan tultua Rähinä meni uskollisesti usvaneitoa odottamaan.
Usvaneito saapui ja alkoitti tanssin Rähinän kanssa. Nyt Rähinä piti usvaneitoa käsistä kauniisti kiinni, kuin hän olisi pidellyt hentoa lumihiutaletta kämmenellään.
Rähinä nauroi ja hyräili onnellisena, kunnes usvaneito jälleen lopettivat tanssin.

Nyt usvaneito narisi, että Rähinällä oli liian suuret jalat. Usvaneidon hennot jalat jäivät Rähinän suurten noitavarpaiden alle, ja Rähinän piti jälleen mennä kotiin harjoittelemaan.
Koko seuraavan päivän Rähinä opetteli tanssimaan varpaillaan.

 Ja kun ilta koitti istui Rähinä kivellä, valmiina tanssimaan. Usvaneito saapuivat laulaen ja tanssien, ja Rähinä liittyi hänen seuraansa.
Oi, kuinka noitotyttö nautti tanssiessaan yhtä sievästi kuin usvaneito. Rähinästä tuntui, kuin hän olisi liidellyt peltojen yläpuolella ja kuin jalat eivät olisi koskettaneet lainkaan maata.
Rähinää alkoi jälleen naurattamaan. Hän nauroi sydämmensä kyllyydestä.

Silloin usvaneito jälleen lopetti tanssin Rähinän kanssa. Usvaneito sanoi; Ei tästä yhdessä tanssimisesta tulee mitään. Tuon naurun takaa ei kuulu lintujen laulua joka tahdissa tanssimme.

Rähinä lähti kotiinsa ja oli surullinen.

Seuraava aamuna Rähinä lähti jälleen kivelle. Istui hetken ja alkoi tanssia, niinkuin hänestä tuntuu hyvältä! Hän tanssi ja tanssi, kunnes oli väsynyt.

Samantien kiveltä kuului taputusta ja usvaneidon sanovan; Mahtavaa, hienoa!!!!! Sinä olet loistava tanssija. Tanssi sinä omaa hienoa noitatanssia. Minä tanssin omaa usvatanssia.

Noitatyttö hymyili ja oli onnellinen.
Siitä päivästä alkaen Rähinä on tanssinut aamuisin ja usvaneito tanssii iltaisin. Kumpikin omaa hienoa tanssiaan.


(Lopuksi lapset voisivat tanssia usvaneidon kanssa tanssia ja myös noidan kanssa he voisivat tanssia)


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tee minusta iloinen ja kommentoi minulle juttujani! =D

Paljon uutta näperrystä....

Hei!! Päätin kyllä etten tänne kirjoittele enään, mutta ihan rupesin muistuttamaan sinua, että tuleppa kurkkaamaan uusia blogejani. Niihin o...