Eläimiin liittyvät myytit / uskomukset

Minua on aina kiehtonut kaikki erilaiset mystiset asiat. 

Silloin kuin minä olin pieni...eli sata vuotta sitten😂, muistan kuulleeni näitä uskomuksia ja myyttejä.

Nyt olenkin miettinyt, oliko esimerkiksi mummoni taikauskoinen, vai onko hänelle lapsena opetettu näitä erinlaisiin uskomuksia/myyttejä. 

Olen ajatellut että ennen vanhaan kun mummoni on ollut nuori,  ollaan oltu taikauskoisempia, sitä  ollaan varmaan pelätty ja uskottu vähänkin erilaisia asioita johon ei ole löytynyt helppoa ja pikaista, sen aikaista tietoutta....

Onko sinulle tälläisiä uskomuksia kerrottu lapsuudessa? Millaisia?

Tässä muutamia eläimiin liittyviä uskomuksia ja myyttejä. 

Laitan tummennetulla muutaman kohdan jotka ovat tuttuja lapsuudesta....

Karhua kunnioitettiin ja pelättiin

Karhusta on kerrottu, että sen nimeä ei sopinut mainita, sillä nimensä kuullessaan se muuttuisi entistä pahemmaksi pedoksi. Sen vuoksi sillä lieneekin monta lempinimeä kuten otso, ohto, kontio ja mesikämmen. Karhun tappamisen herättämät pelontunteet ja syyllisyys saattavat johtua uskomuksesta, että ihmisellä ja karhulla olisi sukulaisuussuhde.

Ketulla yhdeksän miehen mieli

Repolainen yhdistetään revontuliin kansanperinteessä ja saamelaisessa mytologiassa. Kerrottiin tarinaa tuliketusta, sanottiin että joka tuliketun nappasi oli rikas koko ikänsä. Uskottiin että turkki kipinöi ja siitä syntyi revontulet. Revontulet-sanakin on johdettu muinaissuomalaisesta repo-sanasta.

Haukeen liittyy paljon uskomuksia

Kalevalassa kerrotaan, että retkeläisten vene tarttuu ison ”hauin hartioille” ja Vaka vanha Väinämöinen itse teki jättiläishauen leukaluusta kanteleen, jota ei kuitenkaan kukaan osannut soittaa. Lopulta Vaka vanha Väinämöinen soittaa itse kalanluista kanteletta, silloin kaikki elävät olennot ja haltijatkin saapuvat sitä kuulemaan. Uskottiin niinkin, että hauki pystyi kulkemaan kuolleiden ja elävien maailman välillä.

Kaivoon tai lähteeseen on joskus entisaikaan laitettu hauki, kaivohauki, joka on syönyt vedessä eläviä ja veteen putoavia pieniä eläimiä, uskottiin sen puhdistaneen siten vettä.

Hirvi

Kansanperinteessä on kerrottu tarina järvien synnystä. Ne syntyivät, kun hirvi juoksi, tai kun sen takaa-ajaja teki sauvoilla reikiä maastoon. Hirven nahkaan kerrotaan liittyvän maagisia voimia ja siihen pukeutumalla uskottiin sen pysäyttävän jopa luodin.

Perhonen

On uskomus, että perhoset kantavat lapsen ja varttuneen sielua. Tulevaa kesää myös ennustetaan perhosista, eli se millaisen perhosen keväällä ensimmäisenä näkee, niin sellainen on tuleva kesä. Kaunis ja värikäs tietää sen mukaan iloa, aurinkoa ja ylipäätään hyvää.

Tässä vielä perhosen symboliikka eri yhteyksissä:

Muutos ja henkinen kasvu:

Perhonen kuvaa usein muodonmuutosta ja henkistä kasvua, sillä se kehittyy toukasta perhoseksi. 

Vapaus ja keveys:

Perhosen siivekkyys ja kyky lentää yhdistävät sen ilman elementtiin ja symboloivat vapautta ja huolettomuutta. 

Kauneus ja rakkaus:

Perhonen liitetään usein kauneuteen, estetiikkaan ja avioliiton onneen. 

Kuolema ja sielu:

Joissain kulttuureissa, kuten Japanissa, perhonen nähdään vainajan sielun ilmentymänä. 

Henkiohjaus ja viestit:

Perhosia pidetään myös henkioppaiden tai henkisten olentojen sanansaattajina, jotka voivat välittää viestejä tai tuoda suojelusta. Esimerkiksi valkoiset perhoset liitetään usein enkeleihin ja puhtauteen. 

Hämähäkki

Vanhempi ikäpolvi on kertonut, että hämähäkkiä ei sovi tappaa sillä se tietää seitsemän vuoden huonoja aikoja.

Käärme

Kyykäärme, Uskottiin, että jos odottava äiti säikähtää käärmettä, syntyvän lapsen jalassa tulee olemaan käärmeen muotoinen syntymämerkkikuva. 

Uskottiin, että jos odottava äiti säikähtää käärmettä, syntyvän lapsen jalassa tulee olemaan käärmeen muotoinen syntymämerkki

Linnut liittyvät elämän kiertokulkuun

Kuikalla oli tärkeä yhteys veden väkeen. Sitä pidettiin niin väkevänä, että jo yksi sen höyhen auttoi merkittävästi koskenlaskussa. Monille on tuttu sanonta: kun kuulet kuovin äänen älä astu järven jäälle. Koskikara oli uskomusten mukaan väkevä taikalintu, siihen oli siirtynyt kosken voima. Tikkaa ja palokärkeä ei haluttu pihapiiriin, sillä niiden seinään koputtaminen tiesi huonoa.

Käkeä toivottiin aina lähelle laulamaan, sillä käen kukunta oli erityisen onnekasta, varsinkin jos pääsi ihan lähelle: tällöin kaikki toivomukset toteutuivat. Vanhemmalta sukupolvelta on siirtynyt myös uskomus, että kun kuulee ensikerran keväällä käen kukkuvan se kukkuu elinvuosia. (minä lasken vieläkin käen kukkumista kun ensi kerran keväällä kukkuu)