Jouluun on enään 8 pvää, jouluun liittyvää

Joulun syömisiä, ruokia ja juomia, liittyviä sananlaskuja, uskomukset, kansanviisaudet, jne....

Tulis taas joulu että sais yölläkin syölä.
- Asikkala

Tulispa Joulu sais yöllä syödä ja alasti maata.
- Satakunta

Jos tuliis joul et sais yäls syäd ja paedallas tanssat.
- Eurajoki

Juoman jouluna pitää, vaikka vatsakin venyisi, jalat eivät jaksaisikaan.

Jos on tähkätön juhannus, on leivätön joulu.

Tulis taas joulu, nii sais kokonaisen silakan.

Kun on joulu, niin on joulu, paistahan akka toinen silakka.

Ku joul o nii joul o, tuos ämm molema silaka pöyttä.
- Pertteli

Pieniä ne on silakat joulukaloiksi.

Ei sillä niin suurta merkitystä, mitä syö joulun ja uuden vuoden välillä, vaan mitä syö uuden vuoden ja joulun välillä.

Jouluun asti ne on piikat ja potutki hyviä, vain sitte ne on vaikka mitä.
- Lumijoki 1935

Juoman jouluna pitää, syödä lihaa laskiaissa.

Juuvvaha joulun pittää, lihhaa syyvä laskijaisen.

Saamam pitä joulum piimä vaik saappas kirnutas.

Ei ole joulua, jos ei joulun jalkoi. (Jaloilla tarkoitetaan joululeivän lisäksi leivottuja pikkupullia)

Jouluna juuvvaa, köörinä kiikutaa ja laskijaesena lasketaam mäkkee.

Annana oluet pannaan, juhlana joukolla juodaan.
- Töysä

Anni oluet panee. (Jouluoluenpano alkaa Annan päivänä 15.12)

Anna leipoo. (Joulun leipomiset alkavat Annan päivänä 15.12)

Kun joulunaattona syö kolme suolaista muikkua (mujetta) pyrstö edellä ennen nukkumista, niin sulhanen tulee unissa juottaman.
- Tohmajärvi 1936

Kun jouluaamuna rahvaan syödessä menee pihalle ja katsoo ikkunasta syöjiä, niin näkee niiden joukossa sulhasensa.
- Nurmes 1891

Saatiin lako-ohraa, jos miehet joulujuomingeissa pyrkivät kaatuilemaan.
- Kangasniemi 1935

Jouluna pitää kiljun pintaa vaikka ois kuin koiran rintaa, sekä lohta lohkottuna; jos ei muuta niin mujetta. (muje=muikku)

Elitpä muulloin miten niukasti tahansa, kekrinä ja jouluna ja muina suurina juhlina anna oluen virrata ja ruokavarastojesi tyhjentyä.

Jouluksi leivottiin kolme suurta leipää: joululeipä, juustoleipä ja toukoleipä. Leivät olivat joulun pyhät pöydällä päällätysten. Joululeipä syötiin loppiaisena, juustoleipä ensimmäisen lehmän poikimisen jälkeen ja toukoleipä toukoa tehtäessä keväällä. Ne säilytettiin jyvähinkaloissa.

Äiti teki leivän, joululeipiä kun leipoi, ja tähkän pani leipään, jotta jos se palaa, niin huono vuosi tulee. Jos ei pala, niin tulee hyvä vuosi.
- Ristijärvi 1915

Talossa oli jouluaattona syötävä illallinen aikaisin siinä päivähämärissä ja sitten järjestettiin ruoka pöytään yöksi, että tontut ja haltiat saivat tulla syömään. Näin ne tulivat lepytettyä.
- Kuhmoinen 1935

Sitten pysyy virkkuna koko vuoden kun jouluyön valvoo. Täytyy syödä seisaalla ihan yhtäpäätä, että tulee hyvä vuosi ja on syömistä taas toisenakin jouluna.

Jos emäntäväki ei tee joululeipätaikinan päälle ristinmerkkiä, jotain tapahtuu seuraavana vuonna. (Tällä tarkoitetaan sitä, että kun leipä/jpoululimpputaikina on valmis, ennen nousemiseen laittoa taikinan pinnalle painetaan ruksi/rasti kämmenensyrjällä. Ennen kellojen aikaa tämä oli myös oiva tapa tietää, että kun ruksi oli kadonnut, niin taikina oli kohonnut tarpeeksi)
- Pohjois-Pohjanmaa

Ennen joululeivät leivottiin Annan päivän (9.12.) yönä. Yhteen leipään oli tapana panna koristeeksi joulusilmät tai ihmisen kasvojen muoto ja se syötiin joulupäivän aamuna. Vanhan uskomuksen mukaan joululeipä oli siunattua. Ensimmäiset jauhot varattiin jo syyskesällä jouluna leivottavaa touko- eli kylvöleipää varten. Tätä toukoleipää ei jouluna syöty, mutta se asetettiin pöytään kunniapaikalle. Joulupöydästä se siirrettiin jyvälaariin odottamaan kevätkylvöjen alkamista, jolloin se syötiin. Näin siirtyi leivän siunaus tulevan sadon onneksi.

Jouluyöksi pirtin pöydälle jätettiin palavan kynttilän viereen vesimalja, jotta henget saattoivat sammuttaa janonsa.