Miten tämä aikaa meneekään näin nopsaan

Näin syksyn tultua, tuntuu siltä, että hautautuu tänne kotiin. Päivät töissä ja muutamat illat on jo tullut oltua palaverissä/koulutuksessa.

Muuten sitä on käpertynyt kodin ihanaan lämpöön. Ja keksinyt aika ajoin kaikkea pientä kivaa tekemistä. 

Ajatelkaa ollaan jo kohta marraskuussa. Kohtahan se joulukin on!

Tässä on tullut leivottua sämpylöitä ja paljon! Alakuvan sämpylät on viime viikonlopulta.

Näissä sämpylöissä oli kaurahiutaleita.

Tortillaa

Kaikenlaisia "pikaruokia" on tullut tehtyä ja syötyä. Esim. tortillat.....nam, nam, nam.... Ostin meille airfryer:n. Sillähän kokeilin heti makkaraperunoita....Voi, voi kyllä oli hyvää.

Meidän kissa on jo jonkin verran rauhoittunut, tähän uuteen paikkaan. Meillähän tuo kissa pääsi ulos edellisessä paikassa. Mutta täällä en uskalla päästää ulos. Isotie kulkee sen verran lähellä.  Vaikeuksiahan se tuottaisi vaikka kenelle, jos ensin on 10 vuotta ulos päässyt ja nyt ei pääse kuin valjaissa. Hyvin on tottunut valjaisiin. 

Vaikka ikää on kissalla niin nyt kun on ollut tässä sisällä on alkanut käyttäytymään kuin kissanpentu. Juoksee ja saa "hepuleita". Sitten vähän aikaa läähättää kuin koira ja lepäilee, kun ottaa vanhan voimille. Ja taas uudelleen riehaantuu kun on vähän aikaan levännyt.

Hauska seurailla tuota kissaa.

Tässä taas yhden kerran sämpylöitä. On tosiaan tullut leivottua oikein urakalla näitä sämpylöitä. Milloin milläkin ylijäämä lisällä.

 

Tähän loppuun vielä ihana muisto.....Olin kirjoittanut tyttäreni muistovihkoon. Nyt kun hän tekee muuttoa niin oli löytänyt se ja katsellut sitä. 

Kerroin nimittäin tyttärelleni, että hän on tehnyt paljon piirustuksia ja kirjoituksia jossa lukee; Maailman paras äiti / ihana äiti/ rakas äiti/ kaikkein paras äiti jne....

Kyllä olen onnellinen että olen saanut 6 ihanaa lasta. Jokaisella heillä on erityinen paikka minun sydämessä. He ovat kaikki niin rakkaita!!💗💗💗💗💗💗