Siskonmakkarakeitto

Tämä keitto se on aina vaan niiiiiiiiiiin ihanaa, kun vaan voi olla! 

Meillä töissä oli erään kerran siskonmakkarakeittoa. Lapsille kerrottiin mitä ruokaa meillä tänään on. Eräs pieni ihminen ihmetteli;" Kenen siskon".  😂😂

Tiesitkö, että edesmenneen Jaakko Raholan tunnetussa ruokasanastossa selvitetään siskonmakkaroiden todellinen merkitystä. Raholan mukaan siskonmakkara on alun perin lampaan suoleen, mutta nykyisin "valitettavan usein keinosuoleen" tehty raakamakkara. 

Makkaroita valmistettiin ennen vanhaa vain talvisaikaan, sillä ne säilyivät huonosti, kun koneellista jäähdytystä ei ollut vielä olemassa. 

– Nimi tulee ruotsin sanasta siskonkorv, muinoin susiskon, joka taas tulee vanhan saksan sanan sausischen kautta ranskan sanasta saucisse, Rahola selventää nimen alkuperää sanakirjassaan.

Ranskan kielen sana saucisse on puolestaan ruokamakkaran yleisnimi. Tästä sanasta on ruotsin kautta tullut suomeen sana siskonmakkara, joka meillä aina on raakamakkaraa.

– Eräät lukijat eivät ole uskoneet tähän, vaan ovat arvelleet, että makkaran ruotsalainen nimi olisi kuitenkin ollut syskonkorv eli "sisarusmakkara", mutta kielitieteilijät ovat eri mieltä. Ei minunkaan mielestäni ole mitään syytä uskoa 'sisaruksiin, Rahola tarkentaa vielä.

Siskonmakkarakeitto

2 litraa vettä

puoli kiloa siskonmakkaraa

500 g perunoita

2 pss keittovihanneksia

3 lihaliemikuutiota

Lisäksi

(nippu persiljaa)

näkkileipää

Siskonmakkarakeitto valmistuu näin:

Ensiksi paista siskonmakkarat palloksi paistinpannulla. Kuori perunat ja pilko ne.  Kuumenna pari litraa vettä. Laita perunat kiehuvaan veteen. Anna niiden vähän aikaa kiehua ja lisää lihaliemikuutio.  Lisää paistetut siskonmakkarat ja vähän ennen kun perunat ovat kypsiä lisää keittovihannekset joukkoon.

Leikkaa valmiiseen soppaan runsaasti persiljaa (itselläni ei olut persiljaa) ja tarjoa lisäksi myös näkkileipää.

Jos haluat vähän erilaisempaa siskonmakkarakeittoa, niin kokeile Kermaista siskonmakkarakeittoa, löydät sen ohjeen TÄÄLTÄ.

Ja jos haluat tehdä siskonmakkarakastiketta ohjeen löydät TÄÄLTÄ.

Tämän kuukauden keittokirja

Maaliskuun keittokirjaksi nappasin viime viikolla saaduista keittokirjoista, kirja nimeltä; Seuran parhaat perinneruoat.

Tässä kirjassa kiinosti sana perinneruoat. Kaikki perinne kiinostaa.

Tämä kirja on painettu 2002. Kirjan toimittaja Päivi Heininen, kirjoittaa näin;" Olen halunnut kirjassa luoda katsauksen tyypillisimpiin maakuntaruokiin sekä vanhoihin perinteisiin suomalaisiin ruokiin. Reseptit on kuitenkin mukautettu tämän päivän ihmisen makutottumuksiin ja ruoanvalmistustapoihin. Vastatkoon savustuspussi entisajan hiilosta."

Kirjassa on lähes 400 herkullista reseptiä alkusalaateista pääruokiin, jälkiruokiin ja leipomuksiin.

Kirjassa on kivoja juttuja entisajan ruuista ja raaka-aineista.

Tässä pieni kooste jutuista;

-Primitiivisen pyyntikultuurin aikana suurin osa ruoasta syötiin raakana. Kypsytetty ruoka valmistettiin tulen loimussa tai tuhkassa.

-Nimitys soppa on peräisin keskiajalta, ja sillä tarkoitettiin lantusta tai kaalista keitettyä ruokaa.

-Läntisen Suomen alueella, jossa leivottiin leipää vain muutaman kerran vuodessa, keittoihin lisättiin kuivaa leipää.

-Vanhin kirjallinen tieto piparkakuista on Suomen alueellavuodelta 1444. Puhumme siis todellista perinneherkusta. Piparkakun muoto on uskonnollista perua, samoin kuin rinkeleiden teko. Sitä harrastettiin aluksi luostareissa.

-Vanhin viljalaji Suomessa on ollut ohra - se on kasvanut hyvin jopa ankarissa pohjoisen ja Kainuun oloissa. Nimenomaan Kainuun leipäperinne onkin erityisen rikas.

Kirjassa on myös maakunnista tarinaa. Tässä muutama juttu lyhkäisyydessä.

- Ensin Kainuu -> Kainuulaiset arvostavat selkeää ja konstailematonta ruokaa, jonka omat aromit ja maut pääsevät oikeuksiinsa. Leipä on maakunnan ruokakultuurin perusta ja ylpeys. Kainuussa on aina nautittu runsain miton luonnoin antimia; kalaa, riista ja marjoja.

-Häme ->  Hämäläinen ruokavalio on perustunut viljatuotteisiin, perunaan ja maitoon. ~Lipsikkaa kasvaa hämäläisellä kasvimaalla melkein kiusaksi asti. Sitä on käytetty keittoihin ja liharuokiin ostomausteiden sijaan.

-Karjala-> Evakkoväen mukana karjalainen ruokaperinne on tullut osaksi lähes koko Suomen ruokakulttuuria.

Tämmöisiä....

Tästäkin kirjasta löytyi paljon mielenkiintoista tietoa.

Minähän olenkin aika montaa reseptiä kokeillut jo, mitkä tästä kirjasta löytyy....jos en nyt ihan siinä muodossa mutta samalla nimellä....

Tässä joitakin reseptejä mitkä löytyy kirjasta ja mitkä löytyy blogista. 

-Hernemuhennus, täältä

-Imelletty perunalaatikko, täältä tässä yksi versio

-Karjalanpiirakat, täältä

-Blinit, täältä

-Porkkanalaatikko, täältä tässä yksi versio

-Hernekeitto, täältä

-Siskonmakkarakeitto, täältä

-Makarooni-jauhelihalaatikko, täältä tässä yksi versio

-Lihapyörykät, täältä tässä yksi versio lihapullista

-Perunarieska, täältä

Tuossa nyt osa niistä mitä olen kokeillut ja mitkä löytyy blogistani. 

Yritän löytää kirjasta jonkin kivan reseptin mitä en ole kokeillut. Niin saadaan vielä yksi kirjan resepteistä blogiin.

Tämmöinen keittokirja maaliskuulle!

Kermainen siskonmakkaraleitto

Siskonmakkara on yksi parhaimista raaka-aineista mitä tiedän! Olen aina rakastanut sitä. Siitä on tullut tehtyä suurimmalta osin keittoa. Nam...

Mutta saahan siitä muutakin ihanaa herkkua. Aivan mielettömän hyvää kastiketta, makkarapullia....jne...

Tällä kertaa tein perinteisen siskonmakkarakeiton sijaan kermaisen keiton.

Kermainen siskonmakkarakeitto

 
5 dl vettä
5 perunaa
1 kasvisliemikuutio
1 pss herne-maissi-paprika
1 pkt iskonmakkaraa
1 kpl (2,5 dl) ruokakermaa
1/2 dl keittomausteita

Paista siskonmakkara "pallot"  ensin paistinpannulla ensin.
Kuori perunat ja laita ne veteen kiehumaan. Lisää kasvisliemi ja keittomamusteet kattilaan. Lisää herne-maissi-paprika pussi. Kypsennä keskilämmöllä noin 10 minuuttia tai kunnes kasvikset vaikuttavat kypsiltä.
Lisää makkarat.
Lisää lopuksi ruokakerma ja anna kiehahtaa. 

Taas tuli massu täyteen, ja huomiselle sain eväät siitä.....nam, nam....herkkujen herkua!